Vladimir Majakovski: Valitut runot

"Hyvä herrasväki, ei runous ole mikään tilkkutäkki. Ei sitä tehdä pakinoitsijain viiden sentin mittaisista oivalluksista. Eikä sitä kirjoiteta yliopistossa jambeja hautoneen filologin hiellä. Runous on joka päivä uudesti rakastettua sanaa." Tämän runoilijanohjelmansa Vladimir Majakovski (1893 — 1930) julisti 1914 nuorena rämäpääfuturistina, joka komealla ja karheankantavalla äänellä julisti rakkauttaan runoelmissa Pilvi housuissa ja Selkäranka-huilu, Nämä runot eivät kuitenkaan ole vain runoa rakkaudesta, eivät vain jättiläiskokoisia omiakuvia, ne ovat myös ajan sosiaalisen miljöön ja sosiaalisen hädän kuvaa — niin kuin hänen myöhempi poliittisesti julistava runoutensa ei koskaan ollut vain komeaa retoriikkaa vaan myös runoilijan puhetta, rakastettua sanaa. Majakovskin runo on aina vahvaa, epäsovinnaista, talttumatonta. Nyt ilmestyvässä kokoelmassa ovat kaikki Arvo Turtiaisen suomentamat Majakovskin runot, Pilvi housuissa, Aleksander Puskinille ja Sergei Jeseninille kirjoitetut suuret runot, runoelma Vladimir Iljits Lenin ja paljon muuta. Niteeseen sisältyy myös Tuomas Anhavan suomennoksena Majakovskin laaja essee Kuinka säkeitä valmistetaan, joka on vuosisatamme runousopin suuria perustekstejä, sekä niin ikään Tuomas Anhavan laatima Majakovskin tuotannon esittely — se ilmestyi alun alkaen Turtiaisen ensimmäisen Majakovski-valikoiman jälkisanana. Nyt ilmestyvä nide piirtää komean täysvartalokuvan runoilijasta, jonka tuotanto on edelleen täyttä nykykirjallisuutta, edelleen näyttää suuntaa. Ja kuva on näköinen: Majakovskin vulkaaninen sanonta löysi Suomesta oivaltavan tulkin: Arvo Turtiaisen Majakovski-suomennokset ovat täyttä runoa, ja täyttä Majakovskia. [takakansi]
 

Tammi 1984, 1. painos. Kovakantinen.

 

Kansipaperissa jonkin verran kulumaa.