Näytönohjainkortit

Käytetty näytönohjain tulee kolmesta suunnasta

Näytönohjain päätyy myyntiin yleensä silloin, kun sen omistaja päivittää koneensa. Pelikäytössä ollut kortti on siis toiminut, mutta käyttöaika ja jäähdytystapa kannattaa kysyä erikseen. Toinen lähde on työasema. Työasemakortit tunnistaa omista tuotesarjoistaan, ja ne on myyty suunnittelu- ja mallinnustyöhön.

Kolmas lähde on vanha kone, joka puretaan osiin. Sieltä tulevat AGP- ja PCI-kortit, joita nykyinen emolevy ei ota vastaan lainkaan. Ne ovat oma markkinansa, jossa ostaja rakentaa aikakauden mukaista konetta ja tarvitsee juuri sen väylän kortin. Näissä liitäntöjen kirjo on laajempi, ja mukana on VGA:n ja DVI:n lisäksi S-Video-lähtöjä.

Koska nämä kolme suuntaa johtavat samaan alaluokkaan, muistin määrä vie helposti harhaan. Kaksi näytönohjainta, joissa on saman verran muistia, voivat olla eri vuosikymmeneltä. Vertaa siis kahta harkinnassa olevaa korttia keskenään äläkä pelkkiä gigatavuja. Ja jos kone on toimistokäyttöön ostettu valmiskone, tarkista ensin, mahtuuko erillinen kortti sinne ollenkaan.

Väylä, virta ja näyttöliitännät ratkaisevat sopivuuden

Väylä on ensimmäinen tarkistus. PCIe-kortti menee PCIe-paikkaan, mutta x16-kortti tarvitsee x16-pituisen paikan, vaikka emolevy kytkisi siihen vain osan kaistoista. AGP ja PCI ovat eri liitäntöjä, eivätkä ne sovi ristiin PCIe:n kanssa.

Toiseksi tulee tila. Kortin pituus ilmoitetaan millimetreinä, ja tehokkaampi jäähdytys vie kaksi tai kolme laajennuspaikkaa korkeussuunnassa. Mittaa oma kotelo ennen tarjousta, koska korttien pituus ei noudata yhtä standardia.

Kolmas on virta. Osa korteista ottaa kaiken tarvitsemansa emolevyltä, osa vaatii virtalähteeltä erilliset lisäliittimet, joissa on 6, 8 tai 16 nastaa. Katso ilmoituksesta, montako liitintä kortissa on, ja laske oman virtalähteen liittimet.

Viimeisenä tulevat näyttöliitännät. Uudemmissa näytönohjaimissa on DisplayPort- ja HDMI-liitäntöjä, vanhemmissa DVI ja VGA. Näytön liitäntä kannattaa katsoa samalla, koska sovitin ei aina välitä ääntä eikä korkeinta virkistystaajuutta.

Kortin ympärille tarvittavat osat

Näytönohjainta vaihdetaan harvoin yksin. Virtalähde ja kotelon koko tulevat vastaan heti kortin perässä, ja ne ovat koteloiden ja virtalähteiden alaluokassa. Kortin liitäntöihin sopivat ruudut ovat näyttöjen alaluokassa. Kokonaisia pöytäkoneita, joissa kortti on jo paikallaan, myydään pöytätietokoneiden alaluokassa, ja AGP-aikakauden koneet ovat retrokoneiden alaluokassa.

Usein kysytyt kysymykset näytönohjaimista

Tarvitseeko kone erillisen näytönohjaimen?

Ei välttämättä. Monessa suorittimessa on sisäänrakennettu grafiikka, joka riittää toimistotyöhön ja videoiden katseluun. Erillinen kortti tuo lisää suorituskykyä pelaamiseen ja 3D-työhön. Sisäistä grafiikkaa voi käyttää varalla vain, jos emolevyssä on omat näyttöliitännät.

Miten kortin kunnon näkee kuvista?

Pyydä kuva tuulettimista ja jäähdytysrivoista. Pöly kertoo lähinnä puhdistustarpeesta, mutta tuulettimen lavan halkeama näkyy lähikuvassa. Katso myös, onko piirilevy suora ja liittimet ehjät. Kysy, kuinka kauan kortti on ollut käytössä ja millaisessa käytössä.

Mitä työasemakortti tekee toisin?

Työasemakortit on sertifioitu tiettyihin suunnittelu- ja mallinnusohjelmiin ja niiden versioihin, ja valmistaja ylläpitää niille omaa ajurilinjaansa. Pelikäytössä hyöty riippuu kortin mallista eikä sarjasta. Tarkista siis käyttämäsi ohjelman laiteluettelo ja kortin suorituskyky juuri siinä työssä.

Mitä myyjän kannattaa mitata ja kertoa kortista?

Yksilöi kortti ilmoittamalla malli, muistin määrä, jäähdytinversio ja virtaliittimien tyyppi. Kerro käyttöaika ja se, onko kortti ollut jatkuvassa vai satunnaisessa kuormassa, ja mainitse kuormitustestin tulos. Mainitse lopuksi, seuraavatko alkuperäinen laatikko ja lisävirtajohto mukana.