Armi Aavikko: Armi (1. albumi, Scandia 1981)

Item image
Item image
Item image
1 / 3
HyväJoensuu

Huutokauppa

Korkein huuto0 huutajaa

12,00 €

13pv 10h

Sulkeutuu

Kuvaus

Armi Aavikon soolouran debyyttialbumi vuodelta 1981. Tunnetuimpiin kappaleisiin lukeutuvat muiden muassa ”Radiotähti” sekä ”Iltaloma”, jonka single oli parhaimmillaan jukeboxien viidenneksi soitetuin. Albumi julkaistiin Scandia-levymerkillä LP-levynä ja C-kasettina, eikä sitä ole julkaistu CD-levynä. Levyllä oleva kappale Tahdon tänään saada on kuin Kikkaa... sanoitukseltaan...

Armi – Armi

Scandia – SLP 687

Finland 1981

Levy on erittäin hyväkuntoinen. Kannen selkämys ja yläosa keskeltä rikki (kts. lisäkuva). Etukannessa alareunassa väripinnassa pieni rikkouma, hyvin hentoa ringwearia. Katso siis kuvat.

A1 Iltaloma = Japanese Boy

A2 Tahdon Tänään Saada = Do You Know How Much I Love You https://www.youtube.com/watch?v=HNdbFq4Di0I

A3 Sunnuntaiaamu = Julie

A4 Horoskoopit = Horoscopes

A5 On Tytöt Poikia Kiinnostaneet

A6 Tanssi Kanssani Hiljaa = Sing Along With The Jukebox

B1 Kaksi Kulkijaa = Shubidube Love

B2 Radiotähti = Video Killed The Radio Star

B3 Kiitos Sulle = My Home Town

B4 My Boy Lollipop

B5 Agadou

B6 Sä Oot Mun Rakkaimpain = Baby I Hear You Crying In The Night

Armi Anja Orvokki Aavikko (1. syyskuuta 1958 Helsinki – 2. tammikuuta 2002 Espoo) oli suomalainen missi, laulaja ja show-esiintyjä. Aavikko kruunattiin 18-vuotiaana vuoden 1977 Miss Suomeksi. Miss Skandinavia -kilpailuissa Aavikko oli toinen perintöprinsessa. Keväällä 1977 hän aloitti yhteistyön laulaja Dannyn kanssa, ja he muodostivat suositun esiintyjäduon Danny & Armi. Heidän suurin suosionsa osui vuosiin 1977–1982, ja heidän hitti-iskelmiään ovat muun muassa ”Tahdon olla sulle hellä”, ”Kaiken sulle antaisin”, ”Silloin vasta kaiken saan” ja ”Me vain”. Aavikko julkaisi vuonna 1981 oman sooloalbuminsa Armi.

Danny ja Armi konsertoivat taajaan tanssipaikoilla ja ravintoloissa. Pitkälti Dannyn ohjauksen ja tuen ansiosta Aavikosta tuli ammattimainen laulaja. Uransa aikana Aavikko ei juuri saanut arvostusta laulajana, vaan hänet leimattiin pelkäksi missiksi. 1990-luvun alkupuolella Danny ja Armi esiintyivät laivaristeilyjen viihdeilloissa, jotka olivat yleisö- ja arvostelumenestyksiä. Vuosikymmenen puolivälin jälkeen Aavikko vetäytyi aktiiviselta laulajanuralta. Hän kärsi alkoholismista ja skandaalilehdistön huomiosta. Viimeisinä aikoinaan Aavikko suunnitteli uutta alkua ja laulelmalevyä, mutta hän kuoli 43-vuotiaana keuhkokuumeeseen.

Armi Aavikko syntyi 1958 Helsingissä Anja ja Keijo Aavikon perheeseen. Hänen äitinsä oli lähtöisin Leivonmäeltä Keski-Suomesta ja isänsä Pukkilasta. Armilla oli kolme vanhempaa sisarta, Anneli (1954), Pirjo (1955) ja Arja (1956–1992). Pikkuveli Rauno syntyi 1962 ja perheen kuopus Marja-Liisa 1968. Armin syntymän aikaan perhe asui Porvoossa, jonne he olivat rakennuttaneet omakotitalon. Keijo Aavikko työskenteli autonkuljettajana ja myöhemmin vakuutusmiehenä, ja äiti Anja hoiti lapsia kotona. Vauvaiässä Armi oli kuolla saatuaan myrkytyksen liian voimakkaasta peräpuikosta. 1960-luvun alussa perhe muutti Vuorikadulle Porvoon kirkon lähellä sijainneeseen piharakennukseen. Aavikon lapsuudenperhe oli uskovainen ja musikaalinen. Tyttäret perivät äitinsä uskonnolliset arvot ja kävivät sunnuntaisin Pelastusarmeijan Porvoon osaston pitämässä pyhäkoulussa. Isä puolestaan kannusti lapsiaan musiikin pariin, ja molemmat sedät olivat erinomaisia runonlausujia. Armi peri taiteellisuutensa juuri isänsä puolelta, ja koko ikänsä ilmaisi usein tuntemuksiaan juuri runojen kautta.

Armi Aavikko oli mielikuvitukseltaan rikas, itseironinen, kiltti ja iloinen mutta herkkä ihminen, joka kaipasi turvallisuutta. Hän oppi varhain, ettei kielteisten tunteiden näyttäminen ollut sopivaa. Avoimena ja rehellisenä ihmisenä hänen oli vaikea ymmärtää muiden taka-ajatuksia. Sisaruksista Armille läheisin oli häntä kaksi vuotta vanhempi Arja. Molemmat olivat herkkiä ja taiteellisia. Aavikon perhe vietti kesät maaseudulla Leivonmäellä äidin vanhempien, Kalle ja Santra Viialan luona. Armi Aavikolle rakkain lapsuudenympäristö oli juuri Leivonmäen maaseutumiljöö. Hän oli suvun mökillä monena kesänä laulajanuransa jälkeenkin.

Menestys kauneuskilpailuissa olisi poikinut Aavikolle mallintöitä ulkomailta. Aavikko ei varsinaisesti haaveillut misseydestä eikä mallinurasta, vaikka itse ala kiehtoikin häntä. Hän oli päättänyt ensisijaisesti käydä koulunsa loppuun, joten ei ottanut työtä vastaan. Aavikko oli muita luokkalaisiaan parisen vuotta vanhempi, koska oli välillä lopettanut koulun töiden takia ja jatkanut iltaopiskelulla. Miss Suomi -tittelin myötä Aavikko koki opiskelun liian raskaaksi julkisten velvollisuuksien ohessa, joten hän jätti koulun kesken neljä kuukautta ennen valmistumistaan keskikoulusta.

Aavikon sisar Pirjo halusi ilmoittaa hänet helmikuussa 1977 pidettävään Miss Suomi -kilpailuun. Aavikko kaavaili sairaanhoitajaopintoja mutta taipui lopulta suostuttelujen jälkeen osallistumaan kisoihin. Kaksi viikkoa myöhemmin hän sai tietää tulleensa valituksi loppukilpailuun. Mainostelevision studioilla 8. helmikuuta 1977 pidettyjen uima- ja iltapukukierrosten jälkeen juontaja Ville-Veikko Salminen julisti 18-vuotiaan Aavikon voittajaksi kymmenen finalistin joukosta. Tuomarit olivat kehuneet hänen pohjoismaista viehätystään ja ”anatomista täydellisyyttään”, ja hänet oli valittu myös lehdistön ihannetytöksi. Televisiolähetystä seurasi noin kaksi miljoonaa suomalaista. Aavikko itse muisteli voiton hetkeään myöhemmin: ”Itkin paljon, mutta itkin pelosta... kun en tiennyt mitä tulee tapahtumaan.”

Media kiinnostui Aavikosta missitittelin myötä, jolloin tavallisesta perhetytöstä tuli kansallinen sensaatio. Heti kisojen jälkeen Aavikko lähti kiertueelle esittelemään kevätmuotia Sokoksen tavarataloihin yhdessä Kari Tapion kanssa. Yleisöennätyksiä lyöneen kiertueen aikana Aavikko toi esille unelmansa laulajanurasta, sillä lavaesiintymiset tuntuivat omalta alalta. Kari Tapio keksi, että Aavikko voisi esittää kiertueella hänen kanssaan ”Maailman valot” -kappaleen. Tuolloin Aavikko lauloi lavalla ensimmäisen kerran.[Tuunainen 8]

Miss Suomi -tittelillä oli 1970-luvulla suuri markkina-arvo, joten SOK:n kiertueen jälkeenkin Aavikko oli esillä koko ajan: hän emännöi paikallisia kauneuskilpailuja ja toimi mallina sekä tuote-esittelijänä. Lisäksi hänellä oli jonkin verran juontotehtäviä. Julkinen pyöritys oli kuitenkin liian kovaa, ja Aavikko määrättiin viikoksi sairauslomalle työuupumuksen vuoksi. Samoihin aikoihin hän pääsi tutustumaan musiikkivaikuttajiin ja tapasi ensi kertaa Dannyn.[Tuunainen 9]

Aavikko edusti Suomea vuoden 1977 Miss Universum -kilpailussa, jota varten hän matkusti Santo Domingoon. Suurin elämys Aavikolle oli päästä laulamaan paikallisessa televisiolähetyksessä. Muutoin kisoissa vietetyt viikot olivat hektisiä ja raskaita. Aavikko oli lähes kielitaidoton eikä yhtä itsevarma kuin monet kilpasisarensa eikä lopulta sijoittunut finaaliin. Tuomariston mukaan Aavikko oli ulkoisesti upea, mutta ”kansainvälinen glamour” puuttui. Viimeisenä missivelvollisuutenaan Aavikko osallistui lokakuussa 1977 pidettyihin Miss Skandinavia -kilpailuihin Finlandia-talolla. Hän sai toisen perintöprinsessan tittelin, kun ruotsalainen Birgitta Lindvall kruunattiin voittajaksi.[Tuunainen 10]

Jo ennen vuoden 1977 Miss Suomi -kilpailuja ohjelmatoimisto Finnartistit ja Apu-lehti olivat päättäneet, että tuleva Miss Suomi kiertäisi kesän ajan Danny Show’ssa etsimässä missiehdokkaita seuraavan vuoden kilpailuihin. Danny itse myöntyi ehdotukseen. Aavikko oli ensin kahden vaiheilla mutta innostui lähtemään mukaan paitsi missin velvollisuudesta myös oppimisen halusta. Hän sai myös tukea silloiselta poikaystävältään. Aavikon omasta musiikkiharrastuksesta syntyi idea, että hän voisi myös laulaa kiertueella. Dannyn kotona järjestettiin myöhemmin koelaulutilaisuus, jossa Aavikko esitti Veikko Samulin säestyksellä kappaleen ”Syysunelma”. Samuli muisteli: ”Hänen laulunsa kuulosti puhtaalta. Lauluääni oli hiukan heiveröinen mutta kehityskelpoinen.” Koelaulun tuloksena Aavikko sai kiinnityksen Dannyn kiertueen toiseksi pääsolistiksi. Keikkakesän aikana hän kiersi kaikkialla Suomessa Danny Show’n mukana, ja kiertue sai valtavan yleisösuosion.

Aavikon levytyksistä kuuluisin on Dannyn kanssa vuonna 1977 duettona tehty Juha Vainion sanoittama ”Tahdon olla sulle hellä”. Levy-yhtiö Scandia ei ollut innostunut ”laulavasta missistä”, mutta kappale hyväksyttiin Dannyn tulevalle albumille. Näin Aavikko joutui kylmiltään laulamaan suoraan levylle. Hän lauloi omasta mielestään ”kuin sirkkeli”, mutta hänen pikkutyttömäinen äänensä jäi juuri sellaisenaan suomalaisen iskelmän historiaan.[Tuunainen 13] Kriitikot sen sijaan irvailivat Aavikon laulamista jo ensilevytyksestä alkaen ja arvostelivat hänen ”tavattoman ohutta” ääntään. Hänen laulamisestaan kirjoitettiin muun muassa ”kuulostaa kiekumiselta” ja ”laulava missi on klisee”.

”Tahdon olla sulle hellä” nousi heti ykköshitiksi, ja syyskuussa 1977 singlen myynti ylitti 10 000 kappaleen kultalevyrajan. Se piti ykkössijan neljä kuukautta, kunnes sen paikalle nousi Dannyn ja Armin toinen yhteissingle ”Kaiken sulle antaisin”. ”Tahdon olla sulle hellä” aloitti 1970-luvun lopun suomalaisessa iskelmämusiikissa hyvin suositun hellyysteeman, jota edustivat myös esimerkiksi Markku Aron levyttämä ”Ollaan lähekkäin” ja Marion Rungin ”Rakkaus on hellyyttä”. Dannyn albumia Tahdon olla sulle hellä myytiin yli 50 000 kappaletta eli yli timanttilevyrajan. Aavikko oli nimikappaleen lisäksi mukana Britannian euroviisukappaleen ”Rock Bottom” suomennetulla versiolla ”Päin seinää”.

Duon toinen single ”Kaiken sulle antaisin” diskattiin vuoden 1977 Syksyn sävelestä, mistä nousi suuri kohu.[Tuunainen 15] Kappaleen sanoittanut Juha Vainio oli osallistunut kilpailuun uuden säännön vastaisesti useammalla kuin yhdellä tekstillä.[2] Toisaalta hylkäys vaikutti huomattavasti Dannyn ja Armin uran nousuun.[Tuunainen 15] Vuonna 1978 ilmestyi albumi Danny & Armi, jota myytiin yli 28 000 kappaletta eli kultalevyyn oikeuttava määrä. Albumin suosituimmiksi lauluiksi nousivat ”Silloin vasta kaiken saan” ja ”Me vain”. Aavikko levytti albumille myös soolokappaleen ”Parhaat puolet”. Varsinkin rock-piireissä Danny & Armi saivat osakseen paljon arvostelua ja kriitikot haukkuivat lyttyyn heidän levyjään. Hellistä tunteista laulava duo oli kuitenkin suuren yleisön mieleen, mikä merkitsi heille enemmän kuin musiikkiarvostelijoiden mielipiteet. Aavikko sai missivuotensa jälkeen työtarjouksia muun muassa Spede Pasaselta mutta oli päässyt laulajanurallaan hyvään alkuun ja päätti panostaa vain laulamiseen.

Alkuvuodesta 1978 Aavikko matkusti Dannyn kanssa Lontooseen ja Pariisiin, joista he hakivat inspiraatiota tulevan kesän show’ta varten. Samoihin aikoihin hän muutti äitinsä, pikkuveljensä ja pikkusiskonsa mukana Pihlajistoon, josta hän hankki pian oman asunnon. Suurin osa ajasta kului kuitenkin laulukeikoilla, ja tämä Aavikon nimittämä ”rumba” jatkui vuoteen 1981 asti. Hän sai ihailijapostia enemmän kuin mihin ehti vastata, sillä häntä pidettiin luonnollisen läheisenä ja helposti samastuttavana henkilönä. Vuoden 1978 kesällä Aavikko oli Dannyn mukana Danny & Armi laserajassa -kesäshow’ssa, joka rakennettiin avaruusteeman ympärille. Siinä oli ajan kansainvälisen hengen mukaisesti vaikutteita muun muassa Tähtien sota -elokuvasta. Aavikko oli mukana suunnittelemassa muun muassa esiintymisasuja. Show’n mukaan nimetyssä televisio-ohjelmassa 3. syyskuuta 1978 Danny & Armi esittivät hittejään englanniksi käännettyinä. Ohjelma oli tehty alusta asti ulkomaista vientiä silmällä pitäen, ja show sai suuret katsojaluvut.[Tuunainen 17] Duon esittämä ”I Wanna Love You Tender” myytiin useaan maahan.[3] Joulukuussa Danny ja Armi matkustivat suomalaisista muusikoista koostuneen retkikunnan mukana Israeliin ja Egyptiin esiintymään YK:n rauhanturvaajille.

Dannyn & Armin toinen yhteisalbumi Toinen LP tehtiin kiireessä vuoden 1979 joulumarkkinoita varten ja sisälsi tuttuun tapaan useita hellyysaiheisia kappaleita. Levyttäminen samaan aikaan ravintolashow’n ja Finntasticin kanssa tuntui Dannysta ja Armista pakkopuurtamiselta. Levystä ei tullut edellisen kaltaista myyntimenestystä, ja kappaleista pääsi listoille ainoastaan ”Jos sinäkin tahdot”. Iskelmäteollisuudessa vallinnut hellyysbuumi oli tulossa päätökseensä, ja myös musiikintekijät olivat saaneet aiheesta tarpeekseen. Toinen LP jäi duon viimeiseksi yhteiseksi albumiksi.

1980-luvun puolivälistä alkoi Aavikon uran hiljaisin kausi. Samoihin aikoihin hän alkoi olla epävarma ammatinvalinnastaan. Aavikko oli kuusi vuotta rakentanut elämäänsä viihdealan varaan ja tienasi hyvin, mutta ei kokenut iskelmätähden roolia omakseen. Koska kiertueet kuuluivat työhön, tien päällä vietettiin paljon aikaa mutta Aavikko ei pitänyt itseään kulkijaluonteena. Hän harkitsi jo siirtymistä ”tavalliseen elämään”, mutta jatkuva miellyttämisentarve sai hänet joustamaan ylenpalttisesti ja mukautumaan kaikkeen. Aavikon itsensä mukaan tällaista käyttäytymistä jatkui 1990-luvun alkuun asti. Hän oli kuitenkin nähnyt myös viihdemaailman synkän puolen ja päättänyt, ettei se vääristäisi hänen elämänkatsomustaan; hän käytti alkoholia harkiten, noudatti terveellistä elämäntapaa ja huolehti kunnostaan. Jatkuvan tarkkailun alaisena olemisen vuoksi hänestä tuli ihmisten seurassa arempi ja sulkeutuneempi.

Aavikko kutsui 1980-luvun loppupuoliskoa ”henkilökohtaiseksi lama-ajaksi”. Keikat vähenivät entisestään, mikä johti tiukkaan taloudelliseen tilanteeseen. Hän masentui ensi kertaa vakavammin ja oli jo pitkään odottanut saavansa pysyvän ihmissuhteen Dannyn kanssa, joka ei kuitenkaan ollut tehnyt asiassa ratkaisua. Koska Danny oli naimisissa, heidän rakkaussuhteestaan oli tullut julkinen salaisuus, josta ei musiikkipiireissä puhuttu ääneen ja jota osapuolet eivät itsekään kommentoineet.[Tuunainen 32]

Dannyn ja Aavikon 15 vuotta kestänyt salasuhde päättyi 1992, kun kävi selväksi, ettei Danny lupauksistaan huolimatta aikonut ottaa eroa vaimostaan Aavikon vuoksi. Danny kertoo muistelmissaan, että hänen vaimonsa Liisa Lipsanen oli alusta lähtien tietoinen suhteesta. Liisa suhtautui Aavikkoon ystävällismielisesti, ja Aavikko tutustui myös pariskunnan kolmeen lapseen. Aavikon ensimmäinen vakava parisuhde oli päättynyt missiksi tulon myötä; kaikki hänen miessuhteensa Dannyn jälkeen jäivät myös lyhyiksi. Haave elämänkumppanista ja oman perheen perustamisesta ei toteutunut, mikä myös vaikutti Aavikon henkisen olotilan huononemiseen. Yhteistyön päättymisen jälkeen Danny ja Aavikko pysyivät läheisinä ystävinä, ja Danny oli Aavikon tukena kaikin tavoin tämän vaikeina aikoina.

Aavikon viimeiseksi singleksi jäi vuonna 1995 julkaistu Veikko Samulin tekemä iskelmä ”Puhjennut on ruusu kukkaan”. Vielä kevään ajan 1995 Aavikko esiintyi Dannyn rinnalla Silja Europalla laivashow’ssa Legendat elävät ikuisesti. Ohjelmaan kuului muun muassa Aavikon aiemmilta vuosilta tuttu Marilyn-sikermä sekä duetto ”Tahdon olla sulle hellä”. Menestysshow’ta esitettiin 50 kertaa. Myöhemmin Aavikko ei enää halunnut palata laivoille, sillä keikat ”peltipurkeissa” olivat kestäneet aina kaksi kuukautta kerrallaan ja käyneet henkisesti raskaiksi. Yksi Aavikon viimeisistä live-esiintymisistä oli yhdessä Dannyn kanssa viihdeohjelmassa Ei itketä lauantaina.[Tuunainen 38]

Jo ennen uransa lopettamista Aavikko oli pohtinut alkavansa tehdä muita töitä. Hän oli käynyt muutamia kursseja ja mietti esimerkiksi oman kukkakaupan perustamista. Suunnitelmat eivät kuitenkaan edenneet teoiksi asti. Syksyllä 1995 Aavikon masennus ja ahdistuneisuus pahenivat. Hän ei kyennyt palaamaan lavoille, niin kuin oli suunnitellut. Aavikko kärsi myös unihäiriöistä ja unilääkeriippuvuudesta, josta hän onnistui irtautumaan. Pitkään jatkunut syvä masennus sai hänet turvautumaan uskoonsa mutta yhä useammin myös alkoholiin.Hän puhui ongelmistaan terapiassa ja medialle ja sai vertaistukea muun muassa vuoden 1965 Miss Suomelta Virpi Miettiseltä.

Danny sanoi radiohaastattelussa vuonna 2021, että Aavikko oli 1990-luvulla ehdottanut hänelle avioliittoa. Danny oli kertomansa mukaan antanut avioitumisen ehdoksi sen, että Aavikko jättäisi alkoholin ja ryyppyseuransa. Siihen Aavikko ei uskonut pystyvänsä, minkä vuoksi Danny ei suostunut naimisiinmenoon. Aavikon sisar Marja-Liisa Kauranen kuitenkin kiisti Dannyn väitteen.

Jouluna 2001 Aavikko poti kovaa flunssaa. Hän oli varannut lääkäriajan tammikuun toiselle päivälle. Uuttavuotta Aavikko vietti kotonaan Haukilahdessa erään ystävänsä kanssa, joka poistui paikalta aamulla Aavikon jäädessä nukkumaan. Kun Aavikkoon ei saatu yhteyttä uudenvuodenpäivänä eikä 2. tammikuuta, hänen äitinsä lähetti isännöitsijän käymään hänen asunnollaan. Parvekkeen ovi oli auki, ja Aavikko makasi kuolleena makuuhuoneen sängyllä turkki päällään. Hänen nenästään oli valunut hieman verta sängylle. Kuolinsyyksi todettiin hoitamatta jäänyt keuhkokuume. Aavikko oli kuollessaan 43-vuotias.[8] Hänet on haudattu Malmin hautausmaalle.

Armi Aavikon missi-imago oli vaalea ja helposti lähestyttävä naapurintyttötyyppi, johon oli helppo samastua.[Tuunainen 48] Hän edusti 1970-luvulla aivan uudenlaista missityyppiä, jonka yleisö halusi nähdä ja jota tultiin katsomaan sankoin joukoin. Misseys vei Aavikon suoraan musiikkialalle, ja hän oli yhdessä Dannyn kanssa aloittamassa iskelmämusiikin hellyysaaltoa, joka teki heistä välittömästi ilmiön. Nuori ja viaton Armi laulamassa kokeneen ja keski-ikää lähestyvän Dannyn rinnalla kiehtoi yleisöä. Vaikka Aavikon laulutaito oli rajallinen, esiintyessä hänen luonnollinen, rempseä lavakarismansa pääsi oikeuksiinsa.

Aavikon arvostus laulajana ei hänen uransa aikana yltänyt korkealle, sillä kansansuosion myötä vahvistui kliseinen käsite laulavasta missistä. Samoihin aikoihin Aavikon kanssa tähtiartisteiksi nousivat muun muassa Eini ja Virve ”Vicky” Rosti, joilla ei ollut harteillaan misseyden taakkaa ja joita saatettiin pitää ammattilaulajina. Aavikko määriteltiin ennen kaikkea suhteessa Dannyyn, sillä heidän yhteistyönsä lavoilla kesti vajaat 20 vuotta ja kulissien takainen rakkaussuhde lähes yhtä kauan. Lisääntyvät henkilökohtaiset ongelmat saivat Aavikon lopulta vetäytymään viihdealalta, joka oli alkanut kammottaa häntä. Työ viihdetaiteilijana oli mieluisaa, mutta julkisuuden hampaisiin joutuminen ei. Koko uransa ajan Aavikkoa vaivasi myös alituinen riittämättömyyden tunne.

Uran päättämisestä 2000-luvun alkuun asti Aavikko kärsi huonosta julkisuuskuvasta. Hänen sisarensa Arjan itsemurha sekä muut yksityiselämän pettymykset olivat vaikuttaneet psyykkisten ongelmien alkamiseen ja johtaneet myöhemmin alkoholismiin. Hänet alettiin tällöin määritellä julkisuudessa suhteessa päihteisiin, ja skandaalilehdistö seurasi hänen kintereillään herkeämättä.

Armi Aavikkoa on kuvailtu kiltiksi, vilpittömäksi, lämpimäksi ja perinteisiä arvoja kunnioittavaksi ihmiseksi.[Tuunainen 52] Hän arvosti rauhallista elämää eikä kaivannut jatkuvaa esilläoloa. Aavikko oli seurallinen, tapasi mielellään uusia ihmisiä ja vaali kaikkia ihmissuhteitaan kallisarvoisina. Ensimmäisen julkisuudessa vietetyn vuoden jälkeen hänestä tuli sisukkaampi, mutta lapsekkuus ja herkkyys säilyivät. Aavikko kärsi myös heikosta itsetunnosta ja pyrki aina miellyttämään muita. Ihailijoitaan hän halusi muistuttaa siitä, että on tärkeää olla aito, ja että julkkiksen elämää ei kuulu kadehtia.

Aavikko oli kehomyönteinen huolimatta vahvasta kristitystä taustastaan ja rohkeni esiintymään niukemmissakin asuissa. ”Ei siinä mitään häpeämistä ole, vaikka vähän säärtä vilautankin. Jos jollekulle tulee hyvä mieli siitä, kun hän näkee kinttuni ja kappaleen paljasta ihoa, niin se on pelkästään myönteinen juttu”, hän kommentoi Hymylle vuonna 1990.

Aavikon levytyksistä julkaistiin helmikuussa 2002 Armi Aavikko -niminen kokoelma.

Heinäkuussa 2021 Yle julkaisi Aavikon elämästä tehdyn kuunnelmadraaman Armi Aavikko – siinä välissä olin elossa. Sen käsikirjoitti Kati Kaartinen ja ohjasi Antti Leino, ja Aavikkoa näytteli Minka Kuustonen. Kuunnelmasarja on fiktiivinen kertomus, joka sisältää dokumentaarisia osuuksia.[12] Kuunnelma ylitti reilun viikon aikana Yle Areenassa miljoonan käynnistyksen rajan ja siitä tuli Yle Radio Suomen kuunnelluin musiikkidraama.[13] Kuunnelma on sovitettu näytelmäksi ja sen ensi-ilta oli Kajaanin kaupunginteatterissa 26. syyskuuta 2025.

Myyjä

m
Yksityishenkilö

Toimitus ja maksu

Toimitustapa:
Toimitus6,90 €

Huutohistoria

Ei huutoja vielä.

Lisätiedot

Lähtöhinta:12,00 €
Minimikorotus:1,00 €
Sijainti:80130 JOENSUU
Kunto:Hyvä
Osasto:Iskelmä
Lisätty:17.11.2026 klo 10.28
Sulkeutuu:01.12.2026 klo 09.05
Kohdenumero:654943439

Myyjän muut tuotteet

Näytä kaikki
Mainos

Tutustu myös näihin