KIRSI KUUSIKKO LAITON LAPPI, LAITON PETSAMO (1996)

Osta heti
Sulkeutuu: 59pv 21h7,00 €
Kuvaus
Kirsi Kuusikko: Laiton Lappi, laiton Petsamo - Rikollisuus ja järjestysvalta Petsamossa 1921-1944
Hyväkuntoinen sidottu kirja kansipapereineen, kansipapereissa vähän kulumaa.
1. painos
1996, sivumäärä: 583
Petsamo (ven. ????????, Petšenga, koltansaameksi Peäccam, pohjoissaameksi Beahcán) oli vuosina 1920–1944 (1947) olemassa ollut Suomen kunta. Se liitettiin Venäjästä Suomeen Tarton rauhassa vuonna 1920 ja luovutettiin takaisin pieneltä osin Moskovan rauhassa vuonna 1940, kokonaan Moskovan välirauhassa vuonna 1944. Petsamon kunnan alue sijaitsee nykyään Venäjän luoteisimmassa kolkassa Pohjoisen jäämeren rannalla ja rajoittuu sekä Norjaan että Suomeen. Kunnan pinta-ala oli 10 470 neliökilometriä. Kunnan itäraja alkoi Korvatunturilta päätyen Jäämeren rantaan Kalastajasaarennon niemimaalla. Raja kulki yli 200 kilometriä täysin suoraan.
Jatkosodan 1944 päättäneen Moskovan välirauhansopimuksen mukaan Petsamo oli kokonaan luovutettava Neuvostoliitolle. Lapin sodan aikana saksalaiset räjäyttivät Kolosjoen nikkelikaivoksen. Puna-armeijan hyökkäys Petsamoon alkoi sen jälkeen 7. lokakuuta 1944. Tehtävänä oli tuhota täysin saksalaiset joukot. Muutaman viikon aikana taisteluissa kuoli lähes 50 000 sotilasta. Heistä 40 000 oli puna-armeijan sotilaita.[21]
Petsamon länsipuolella sijaitseva Inarin kuntaan kuulunut Jäniskosken–Niskakosken alue myytiin Neuvostoliitolle vuonna 1947 Pariisin rauhansopimuksessa sovittujen saksalaisten varojen jäädyttämisen vastikkeeksi. Alueella sijaitsee Petsamon nikkelikaivoksille sähköä tuottava Jäniskosken voimalaitos.lähde?
Petsamon alueelta sodan seurauksena evakuoidut kolttasaamelaiset asutettiin sodan jälkeen suureksi osaksi Inarin kuntaan, Sevettijärven, Nellimin ja Näätämön kyliin. Koltat oli evakuoitu Lapin sodan alkaessa Kalajoelle. Etenkin nuoremmat, rintamallakin taistelleet kolttamiehet asettuivat vastustamaan ajatusta Neuvostoliittoon muuttamisesta ja Petsamon siirtoväen kokous ehdotti sijoitusalueeksi Inaria. Koltat olivat itse aktiivisesti mukana muuton valmistelussa ja sijoituspaikan valinnassa.[22]











