Kurt Cobain Nirvana paketti DVD x 2 ja Kirja elämäkerta

Ks kuvat

Nirvana aloitti musiikillisen vallankumouksen suistamalla 1980-luvun glam metal -yhtyeet valtaistuimeltaan ja tekemällä grungeksi kutsutusta tyylistä hyvin suositun 1990-luvun alkupuoliskolla. Yhtye vaikutti voimakkaasti 1990-luvun populaarimusiikin soundiin ja jopa nuorison vaatemuotiin. Yhtyeen maine ja median Cobainille asettama status "X-sukupolven ääni" aiheuttivat hänelle suuria paineita.[1] Hänen musiikillisia esikuviaan olivat mm. Black Sabbath, The Beatles, Queen, Sonic Youth, Black Flag, Bad Brains, Flipper, Melvins, Michael Stipe, Ramones, The Vaselines, Aerosmith, Iggy Pop, Neil Young, Leadbelly, Pixies ja Led Zeppelin.

Cobain syntyi ja vietti lapsuutensa Aberdeenin kaupungissa, Washingtonin osavaltiossa. Vuonna 1972 hän alkoi käydä Robert Gray Elementary -nimistä koulua. Cobainin vanhemmat erosivat Kurtin ollessa yhdeksänvuotias, mikä vaikutti häneen negatiivisesti. Hän asui vuorotellen isänsä, äitinsä, ja sukulaistensa luona. Kurt väitti asuneensa myös Wishkah-joen sillan alla Aberdeenissä ? silta on ikuistettu kappaleessa "Something in the Way".

Kurt sai ensimmäisen kitaransa 14-vuotiaana enoltaan. Kitara oli japanilainen Lindell-merkkinen halpa kitara, mutta Kurt kanteli sitä ylpeänä mukanaan, vaikkei osannutkaan soittaa sitä juuri ollenkaan. Kurt opetteli soittamaan muun muassa AC/DC:n "Back in Black" -kappaletta. 15-vuotiaana hän osasi soittaa "Back in Blackin", The Carsin "My Best Friend's Girl" -kappaleen sekä Led Zeppelinin "Communication Breakdownin". Hän sai myös sedältään Ibanez-kitaran. Myöhemmin hän alkoi tehdä omia lauluja. Vaikka Kurt oli oikeakätinen hän opetteli soittamaan vasenkätisesti.

Kurt muutti Seattleen vuonna 1985. Hän perusti ensimmäisen yhtyeensä Fecal Matterin vuonna 1985. Yhtye hajosi vuonna 1986. Cobain joutui nuorena useasti poliisikuulusteluihin, muun muassa silloin, kun hän maalasi spray-maalilla usean kuorma-auton kylkeen lauseen "God is gay" (Jumala on homo). Tätä lausetta hän käytti myös Nirvanan Nevermind-albumin "Stay away" -kappaleen lopussa. The Advocate -lehden haastattelussa 1993 hän väitti kirjoittaneensa Novoselicin kanssa vuonna 1985 Aberdeenin pankin seinään "HOMO SEX RULES" (Homoseksi rulaa).[2] Kuitenkin Aberdeenin poliisin tietojen mukaan lause, jonka seurauksena hänet pidätettiin olikin "Ain't got no how watchamacallit". Lauseen jokainen t-kirjain oli neljä kertaa suurempi verrattuna muihin kirjaimiin.

Kurt tapasi tyttöystävänsä Tracy Maranderin vuonna 1987 Washingtonin osavaltion pääkaupungissa Olympiassa. Saman vuoden syyskuussa Marander ja Cobain muuttivat yhteen asumaan. Kurtin kirjoittama kappale "About a Girl" kertoi Tracysta. Vuonna 1990 Marander ja Kurt erosivat, ja Kurt alkoi seurustella Bikini Kill -yhtyeen rumpalin Tobi Vailin kanssa, mutta hän palasi vielä myöhemmin yhteen Maranderin kanssa.



Nirvana

Cobain ja Nirvanan tuleva basisti Krist Novoselic tapasivat toisensa Melvins-yhtyeen treenikämpällä. Kaverukset sopivat harjoittelusta ja alkoivat tehdä lauluja. Rumpaliksi yhtye otti Aaron Burckhardin, joka soitti yhtyeessä vuoden 1987 ajan. Vuonna 1988 yhtye alkoi äänittää debyyttialbumiaan Bleachia, joka julkaistiin vuonna 1989. Rumpuja albumilla soitti Chad Channing ja Dale Crover. Yhtyeeseen kuului myös toinen kitaristi Jason Everman, joka kuitenkin painostettiin eroamaan myöhemmin. Tulevan vaimonsa, Courtney Loven, Cobain tapasi samana vuonna konsertissa ja seuraavan kerran vuonna 1991. Harkittuaan monen rumpalin välillä Cobain ja Novoselic päättivät ottaa rumpaliksi Dave Grohlin. Pian tämän jälkeen trio nousi maailmanmaineeseen vuonna 1991 albumilla Nevermind (jolla ovat esimerkiksi kappaleet "Smells Like Teen Spirit" ja "Lithium"). Cobainista tuli median silmätikku. Vuonna 1992 Love huomasi olevansa raskaana. Hän ja Cobain menivät naimisiin Havaijilla 24. helmikuuta 1992, muutama päivä Nirvanan Australian kiertueen jälkeen. Yhtye päätti pitää jonkin aikaa hiljaiseloa ja välttää keikkoja. Tytär Frances Bean Cobain syntyi 18. elokuuta, mistä Kurt ilmoitti Nirvanan esiintymisessä 20. elokuuta Readingin festivaaleilla Englannissa. Kyseisessä konsertissa esitettiin kappale "All Apologies", jonka Cobain omisti vaimolleen ja lapselleen. Tämän jälkeen yhtye jäi keikkatauolle, koska Cobain halusi keskittyä vaimoonsa ja lapseensa. Saman vuoden syyskuussa Nirvana esiintyi MTV Video Music Awardsissa, jossa Cobain joutui backstagella tappeluun Guns N' Roses -yhtyeen laulajan Axl Rosen kanssa.

Nevermindin jälkeen yhtye julkaisi kokoelma-albumin Incesticide vuonna 1992 ja yhtyeen viimeisen studioalbumin In Uteron vuonna 1993, jolla Cobainin lauluntekijätaidot olivat kehittyneemmät kuin aikaisemmin, esimerkkinä kappaleet "Pennyroyal Tea" ja "Heart-Shaped Box". Saman vuoden marraskuussa yhtye esiintyi MTV Unplugged -ohjelmassa, joka on yhtyeen kiitellyimpiä esiintymisiä. Postuumisti julkaistiin MTV Unplugged in New York (marraskuussa 1994, joka äänitettiin noin vuotta aikaisemmin), parhaat livetaltioinnit sisältävä From the Muddy Banks of the Wishkah vuonna 1996, kokoelmalevy Nirvana 2002, harvinaisuuksia sisältävä box set With the Lights Out 2004 ja box setistä tehty tiivistelmä Sliver: The Best of the Box vuonna 2005, jonka kokoamisessa oli mukana myös Cobainin tytär Frances Bean.

Taidot ja ongelmat

Cobainin makaaberit ja synkeät sanoitukset herättivät paljon keskustelua, varsinkin In Utero -albumin kappale "Rape Me" ja albumin alkuperäinen nimi "I Hate Myself And Want To Die" herättivät suuren kohun. Levy-yhtiö ei kuitenkaan sallinut kyseistä nimeä albumille ja se jouduttiin muuttamaan. Cobainin suurimpana ansiona nähdään kuitenkin hänen laulunkirjoitustaitonsa. Kitaristina Cobain ei ollut juuri keskivertoharrastelijaa taitavampi, mutta tämä ei kuitenkaan estänyt häntä olemasta yksi kitaramusiikin keskeisiä uudistajia 1990-luvulla. On huomattavaa, että lähes kaikki In Uteron kappaleet Cobain kirjoitti jo ennen Nevermindin julkaisemista. Kuuluisuuden myötä hänen rikkonainen elämänsä karkasi lopullisesti käsistä. Kiertueilla Cobainin mukana kiersi hänen oma lääkärinsä, joka piti huolta "aineiden tasapainoista".

Koko aikuisikänsä ajan Kurt Cobain kärsi kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä, heroiiniriippuvuudesta ja pahoista vatsakivuista, joille lääkärit eivät löytäneet mitään selkeää syytä. Cobain lääkitsi itseään heroiinilla 1980-luvun puolesta välistä lähtien. Jo lapsena hänelle määrättiin tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriöön Ritalin-nimistä lääkettä. Tästä sanotaan alkaneen Cobainin koko loppuelämän kestänyt huumeriippuvuus. Hän yritti vieroitushoitoa ensimmäisen kerran vuoden 1992 alussa otettuaan yliannostuksen heroiinia Saturday Night Live -esiintymisen jälkeen. Hän otti yliannostuksen myös heinäkuussa 1993 ennen esiintymistään New Yorkissa, mutta Love elvytti hänet laittomasti hankitulla naloksonilla, eikä yleisö havainnut merkkiäkään mistään epätavallisesta. Maaliskuussa 1994 Roomassa Cobain otti sekaisin samppanjaa ja flunitratsepaamia. Courtneyn mielestä tämä oli hänen ensimmäinen itsemurhayrityksensä, mutta Cobain sanoi sitä puhtaaksi vahingoksi. Yhdysvaltoihin palattuaan hän suostui ystävien ja sukulaisten painostuksesta vieroitushoitoon Los Angelesissa sijaitsevaan laitokseen. Hän kuitenkin karkasi laitoksesta, mutta palasi sinne vain pari päivää myöhemmin.

Kuolema

Lopun alku käynnistyi kun Cobain katosi vieroitusklinikalta maaliskuussa 1994. Courtney Love palkkasi yksityisetsivät paikantamaan miehen. Courtney teki katoamisilmoituksen Kurtin äidin nimellä, jossa varoiteltiin muusikon olevan itsetuhoinen. Kukaan ei löytänyt Cobainia. Ennustettavissa ollut toteutui 5. huhtikuuta 1994: Cobainin verestä löydettiin kolminkertainen yliannos heroiinia. Hän oli myös väitetysti ampunut itseään haulikolla. Jostain syystä haulikosta ei löydetty Cobainin sormenjälkiä. Hänet löysi hälytysjärjestelmän asentaja kahden ja puolen päivän päästä ampumisesta. Asentaja huomasi lasiruudun läpi paitaan, farkkuihin ja kenkiin pukeutuneen ruumiin huoneessa, jonka ikkunassa oli kyltti, jossa luki "Sovun valtakunta". Kurt Cobain makasi selällään lattialla. Kurt oli jättänyt myös itsemurhaviestin, jonka hän oli omistanut lapsuuden mielikuvitusystävälleen Boddahille. Paperissa oli pätkä Neil Youngin kappaleesta "My My, Hey Hey (Out Of The Blue)". Cobain oli kirjoittanut lappuun "It's better to burn out than to fade away" (suom. "On parempi palaa loppuun kuin hiipua pois").