Pauli (toim.) Kurkinen : Venäläiset Suomessa 1809-1917

Venäläiset Suomessa 1809-1917

Pauli Kurkinen

Kirjasarja: Historiallinen arkisto, osa 83

Sivumäärä: 346

Erittäin hyväkuntoinen nide.

Kustantaja: Suomen historiallinen seura

Painovuosi: 1985

Painos: 1

Voidaksemme saada oikean kvantitatiivisen käsityksen tutkimamme ilmiön merkityksestä Suomen kulttuurin kokonaiskentässä on tiedettävä, kuinka suuri venäläisväestö/venäjänkielinen väestö maassamme historian kuluessa on ollut. Tarkkoja lukuja on lähes mahdotonta saada joten viittaan eri lähteistä saatuihin tilastoihin. Seuraava tilasto kuvaa asiaa:

1890 5 7954

1900 5 9395–6 000 (venäläisiä, joilla Suomen kansalaisuus)6

1910 7 3397

1917–1922 15 000–16 000 (venäläisiä pakolaisia)8

1922 15 161 (venäjänkielinen väestönosa ortodoksisessa kirkossa)9

Luvuista näemme, että venäläisväestö on kautta Suomen historian ollut suhteellisen pieni ja siihen liittyvät poikkeukselliset kasvuluvut selittyvät mm. venäläisen sotaväen määrän kasvulla 125 000 miehellä10 Venäjän vallan lopulla sekä Lokakuun vallankumouksen jälkeisillä pakolaisaalloilla Suomeen. Monet Venäjältä tulleet emigrantit kuitenkin jatkoivat matkaansa Suomesta sellaisiin houkuttelevampiin kohteisiin kuten Ranskaan, Saksaan ja Tšekkoslovakiaan, jossa presidentti Masaryk tuli tunnetuksi suopeasta suhtautumisestaan venäläispakolaisiin. Sotien välisenä aikana venäläisväestön määrä vakiintui.

Uusi tilanne syntyi, kun Venäjältä alkoi nk. paluumuutto Suomeen presidentti Koiviston ja hallituksen tekemien päätösten pohjalta. Venäläisperäisen väestön määrä Suomessa alkoi 1990-luvulla kasvaa.

Suomessa asui vuoden 2007 lopun tilastojen mukaan 45 224 venäjänkielistä ja vuoden 2006 lopun tilastojen mukaan 42 182, joista 11 093 asui Helsingissä ja 17210 Uudenmaan alueella. Luvut ovat kasvaneet nopeaa vauhtia viimeisten kymmenen vuoden aikana.

Tilastokeskuksen tietojen mukaan Suomen venäläisväestön lukumäärä vaihtelee riippuen siitä, tarkastellaanko heidän lukumääräänsä kansalaisuuden, äidinkielen tai syntymävaltion mukaan. Laajalta Venäjän alueelta Suomeen on muuttanut eri kansallisuuksien ja kielien edustajia, mistä johtuen saman vuoden lukumäärät vaihtelevat. Inkeriläisten ja suomensukuisten kansojen edustajat muodostavat lähes puolet venäjänkielisestä ryhmästä.

Venäjä valloitti Suomen alueen Ruotsilta 1808–1809. Suomesta tuli autonominen osa keisarillista Venäjää, ja suurin osa Ruotsin vallan aikaisista laeista jäi voimaan. Suomi muuttui Venäjän vallan aikana erityiseksi alueeksi, jota kehitettiin keisarin käskystä. Esimerkiksi Helsingin keskusta on rakennettu Venäjän vallan aikana.

Vuodesta 1899 alkaen Venäjä tiukensi otettaan Suomen suuriruhtinaskunnasta. Suomi ei osallistunut ensimmäiseen maailmansotaan, mutta nationalismi vaikutti myös Suomen alueella. Suomelle myönnettiin oma eduskunta 1906 ja ensimmäiset vaalit järjestettiin 1907. Suomi julistautui itsenäiseksi 6.12.1917, ja Venäjän lokakuun vallankumouksessa valtaan noussut bolsevikkihallitus tunnusti itsenäisyyden 31.12.1917.

Tärkeitä tapahtumia

1812 Helsingistä pääkaupunki

1827 Vanha pääkaupunki Turku tuhoutuu tulipalossa, ja Helsingin asema korostuu

1860 Suomessa otetaan käyttöön oma valuutta, markka

1906 Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus, myös naisille

6.12.1917 Suomi julistautuu itsenäiseksi