Se vanha vainooja : käsitykset itäisestä naapurista Iivana

Kari Tarkiainen: Se vanha vainooja : käsitykset itäisestä naapurista Iivana Julmasta Pietari Suureen

Sidostyyppi: Nidottu (pehmeäkantinen)

Erinomaisessa kunnossa oleva kirja.

Kustantaja: Suomen historiallinen seura

Painovuosi: 1986

Painos: 1

Kieli: suomi

Sivumäärä: 349

Sarja: Historiallisia tutkimuksia 132

Iivana Julma eli Iivana IV (ven. ????? IV ???????????); (25. elokuuta 1530 Moskova, Moskovan ruhtinaskunta – 28. maaliskuuta (J: 18. maaliskuuta) 1584 Moskova, Moskovan Venäjä) oli Moskovan ruhtinas vuosina 1533–1547 ja Venäjän ensimmäinen tsaari vuosina 1547–1584.

Alkukielisessä nimityksessä Ivan Groznyi (ven. ????? ????????) sana groznyi ei tarkoita julmaa, vaan toisaalta enemmänkin ”hirmuista”, pelonsekaista kunnioitusta herättävää, toisaalta suurta, suurenmoista. Venäläisessä traditiossa hänestä käytetään patronyymiä Ivan Vasiljevitš isänsä ja edeltäjänsä Vasili III:n mukaan.

Iivana muistetaan parhaiten julmuudestaan ja vainoharhaisuudestaan, mutta hänen valtakaudellaan Venäjä myös laajeni huomattavasti; Moskovan Venäjä valloitti Kazanin, Astrahanin ja Siperian kaanikunnat ja Venäjästä tuli yksi maailman suurimmista valtioista. Toisaalta Iivana menestyi kehnosti Liivinmaan liittoa, Ruotsia, Tanskaa ja Puola-Liettuaa vastaan käymässään sodassa. Iivana oli hyvin väkivaltainen henkilö ja sitkeästi toistellun legendan mukaan surmasi poikansa ja perijänsä Ivanin. Tämän kuolema johti 20 vuotta myöhemmin Venäjää varhaiskeskiajalta saakka hallinneen Rurikin dynastian päättymiseen, koska Iivanan toinen poika ja seuraaja Fjodor I kuoli lapsettomana.

Venäjän myöhemmistä johtajista esimerkiksi Josif Stalin käytti Iivana Julman luonnetta ja saavutuksia historiallisena perusteluna julmalle hallinnolleen.

Ryssä on venäläistä ihmistä tarkoittava sana, jota nykyisin pidetään halventavana.[1] Sanaa käytetään myös Venäjästä maana tai valtiona sekä venäjän kielestä.[2] Alun perin sanaa on käytetty yleensä ortodokseista sekä varsinkin yhdyssanoissa erityisesti itä­karjalaisista kulku­kauppiaista, joista on käytetty nimityksiä ”reppu-” tai ”laukkuryssä”.[2] ”Pikkuryssä” (pljasat prisjatku) on tarkoittanut ripaska-tanssia.

Sanan alkuperä

Suomen kielen ryssä-sana on peräisin ruotsin kielen sanasta ryss, tarkoittaen venäläistä henkilöä. Sama nimi esiintyy monessa muussakin kielessä hieman eri muodossa: englannissa Russian, venäjässä ??????? (russkij), ranskassa russe jne. Samaa alkuperää ovat myös Venäjän nimet useimmissa kielissä, esimerkiksi venäjän ?????? (Rossija), ruotsin Ryssland ja englannin Russia. Muissa kielissä kuin suomessa sanalla ei ole samanlaista halventavaa merkitystä.

Nämä nimet palautuvat viikinkiaikaiseen rus-kansaan, jonka nimi on ilmeisesti tullut itämerensuomalaisten kielten välityksellä muinaisruotsin rodhmenn-sanasta (”soutumiehet”, ”idäntiellä liikkuvat viikingit”). Itämerensuomalaisten kielten väännös ”soutumiesten” nimestä elää muun muassa suomen sanassa ”Ruotsi” ja viron samaa tarkoittavassa sanassa ”Rootsi”.[3]

Sanan käyttö

Ryssäviha synnytettiin nykykäsityksen mukaan lähinnä Suomen itsenäistymisen alkuaikoina. Aiemmin sanaa on pidetty neutraalina etnonyyminä. Esimerkiksi Suomen autonomian aikana sana oli yleisessä käytössä. Keisari Aleksanteri I Porvoon valtiopäivillä 1809 ranskaksi pitämän puheen tuonaikainen käännös alkaa näin:

”ME ALEXANDER I. Jumalan Armosta, Kejsari ja Itzewaldias yli koko Ryssänmaan”[4]

Sana esiintyy muun muassa tunnetussa sota-ajan suomalaisessa propagandistisessa sanonnassa ”Yksi suomalainen vastaa kymmentä ryssää” ja eri aikakausina viljellyssä toistuvaa kielteistä tuntemusta ilmaisevassa sanonnassa ”Ryssä on ryssä vaikka voissa paistais[i]”.

Ryssäksi nimittelyä pidetään Suomessa nykyään venäläisiin kohdistuvana syrjintänä. Satu Tervosen vuonna 2000 julkaisemassa tutkimuksessa tutkittiin kansallisuutta tai muuta ihmisen taustaa ilmaisevien nimitysten sävyjä ja sivumerkityksiä. Kyselytutkimukseen osallistui 199 pääkaupunkiseudulla asuvaa iältään 15–80-vuotiasta vastaajaa. Vastaajia pyydettiin muun muassa arvioimaan kauppajonossa tapahtuneen kiistelyn aikana esitetyn ”senkin ryssä” -tyylisen nimittelyn loukkaavuutta asteikolla ”hyvin loukkaava”, ”loukkaava”, ”melko harmiton”, ”neutraali” vai ”omituinen”. Vähintään ”loukkaavana” ryssää piti 92 prosenttia, neekeriä 90 prosenttia ja mannea 88 prosenttia vastaajista. Yleisesti naispuoliset vastaajat pitävän tutkittuja sanoja hiukan loukkaavampina kuin miespuoliset.

Sanaa ryssä käytetään toisinaan myös muista kansallisuuksista, joilla on historiallinen yhteys Venäjään tai Neuvostoliittoon. Tällaisia voivat olla esimerkiksi ukrainalaiset, valkovenäläiset, virolaiset, inkerinsuomalaiset tai karjalaiset. Ryssä-sanaa on käytetty Suomessa halventavassa merkityksessä myös Karjalan evakoista.[6]

Putler on halventava neologismi, joka muodostui yhdistämällä Venäjän presidentin Vladimir Putinin ja Saksan diktaattorin Adolf Hitlerin nimet.Sitä käytetään usein iskulauseessa ”Putler Kaput!” Termillä on negatiivinen konnotaatio.

Pilkkanimitystä on Venäjällä käytetty Putinin ja Hitlerin rinnastusten yhteydessä esimerkiksi seinäkirjoituksissa ainakin Georgian sodasta 2008 alkaen ja sen jälkeen Krimin miehityksen 2014 aikaan. Putinia vastustavat mielenosoittajat kaikkialla maailmassa ovat käyttäneet nimitystä myös Ukrainan sodan 2022 yhteydessä.

Venäläisen kielitieteilijän Boris Sharifullinin mukaan sana ”Putler” syntyi Venäjällä. Ranskalaisen historioitsija Marlène Laruellen mukaan sanan keksi ukrainalainen lehdistö.

Sana ”Putler” yleistyi Venäjän ja Ukrainan konfliktin yhteydessä. Venäläisten saksankielisen iskulauseen Putler Kaputtin käyttö edustaa kielenvaihtoa erityisenä peliasemana, mikä luo vaikutelman, että nämä sanat ovat ulkomaalaisen henkilön käytössä, mutta silti venäläisille ymmärrettäviä sanoja.