Seiväsmatkat osakekirja vuodelta 1975






Huutokauppa
12,00 €
13pv 13h
Sulkeutuu
Kuvaus
Kuvan mukainen Seiväsmatkat Oy:n osakekirja. Kunto hyvä, vasemmassa ylälulmassa lievä ja pehmeä taite. Osakkeenomistajan nimi peitetty kuvankäsittelyllä, itse paperissa nimi toki on moitteettomasti.
Seiväsmatkat Oy -osakekirja nro 11 834, päivätty 31.12.1975. Ostoarvo oli 100 euroa – joka muuten vastaa nykyerahassa 100,26 euroa /vuoden 2025 rahanarvolaskurin lukema).
Seiväsmatkat Oy oli suomalainen matkatoimistoyhtiö, joka perustettiin jatkamaan konkurssiin menneen Keihäsmatkat Oy:n toimintaa.
Keskeiset tiedot:
• Perustettu ja lakkautettu: Yhtiö perustettiin vuonna 1974 ja se lakkautettiin vuonna 1977 (toiminta alkoi syyskuussa 1976).
• Seiväsmatkat perustettiin jatkamaan Kalevi Keihäsen johtaman Keihäsmatkat-yhtiön jalanjäljissä sen jälkeen, kun Keihäsmatkat ajautui konkurssiin öljykriisin ja suurten investointien seurauksena vuonna 1974.
• Matkat Espanjaan ja Kanariansaarille alkoivat 12.000 osakkaan ja espanjalaisen TAE-yhtiön lentokoneiden voimin. Suunnitelma omasta lentoyhtiöstä (Pole-Air) ei kuitenkaan toteutunut.
• Yhtiön taloudelliset vaikeudet ja osakeantien kesken jääminen johtivat toiminnan loppumiseen jo pian alkamisensa jälkeen.
Ehdotus Seiväsmatkat Oy:n lopulliseksi yhtiöjärjestykseksi". Osakepääomaksi määriteltiin 1.850.000 mk jaettuna 18.500 100 mk:n arvoiseen osakkeeseen. 18.500 osakasta oli siis alkuperäinen ajatus, josta toteutui 12 000.
Åke Kalevi Keihänen (28. kesäkuuta 1924 Vahto – 9. helmikuuta 1995 Helsinki) oli suomalainen matkatoimistoyrittäjä, Keihäsmatkojen johtaja ja seuramatkailun uranuurtaja.[1][2] Keihänen tuli tunnetuksi myös värikkäästä esiintymisestään, pitkästä tukastaan ja pukeutumisestaan – hän käytti mainoskuvissa chinchillaturkkia, jonka alla hänellä oli pelkät uimahousut. Turkin hinnan kerrottiin olleen 120 000 markkaa. Pukeutumistyylinsä Keihänen oli kopioinut tanskalaiselta matkatoimistoyrittäjältä Simon Spiesiltä.
Kalevi Keihänen syntyi sekatavarakauppiaan poikana Vahdolla Turun lähistöllä, josta perhe muutti Kihniöön Koillis-Satakuntaan Kalevin ollessa pikkupoika. Hän osallistui Lapin sotaan. Sodan päätyttyä hän muutti Tampereelle, jonne hän perusti autovuokraamon. Keihänen aloitti matkailualalla vuonna 1954 järjestämällä urheiluväelle matkoja yleisurheilun EM-kisoihin Sveitsin Berniin. Myöhemmin hän organisoi laivamatkoja Ruotsin Visbyhyn.
Vuonna 1965 Keihänen perusti oman matkatoimistonsa Keihäsmatkat Oy:n, joka alkoi vuosikymmenen lopulla kuljettaa suomalaisia edullisesti etelän lomakohteisiin. Keihänen lennätti etelän aurinkoon vuosittain omien sanojensa mukaan 100 000 suomalaista. Keihäsmatkat Oy:n taloudellista kulta-aikaa olivat vuodet 1970–1972, mutta julkisuudessa se oli eniten viimeisinä vuosinaan 1973–1974. Kalevi Keihänen osasi käyttää julkisuutta taitavasti hyväkseen saadakseen ilmaista mainostilaa matkoilleen. Keihäsen mukaan hänen järjestämillään matkoilla matkusti tavallinen kansa, ”herrat menivät omia teitään reittikoneilla”. Keihäsmatkojen toimisto Kaisaniemenkadulla Helsingin keskustassa muodostui tuon ajan julkisuuden henkilöiden kohtaamispaikaksi; Keihäsen ystäväpiiriin kuuluivat muiden muassa näyttelijä Tarmo Manni ja lehtikustantaja Urpo Lahtinen. Keihäsmatkojen toiminnan laajetessa ja vilkastuessa Keihänen pestasi yhtiön toiseksi johtajaksi varatuomari Veikko Pajusen. Yhtiön taloudesta vastasi Keihäsen puoliso Tuovi Keihänen.
Keihänen perusti 1970-luvun alussa oman Spear Air -lentoyhtiön, jolla oli kaksi DC-8-32-konetta, nimiltään Härmän Jätkä ja Härmän Mimmi. Kolmas kone Reissumies oli tilauksessa, mutta konkurssin takia sen tilaus peruutettiin.
Keihänen oli kiinnostunut myös talvimatkailusta – yhdessä ystävänsä lehtikustantaja Urpo Lahtisen kanssa hän rakennutti ensimmäiset rinteet ja hiihtohissit Nilsiän Tahkovuorelle 1960-luvulla.
Vuoden 1973 öljykriisi ja suuret sijoitukset syöksivät Keihäsen vaikeuksiin. Helsingin Osakepankin lopetettua Keihäsen yhtiöiden rahoittamisen Keihäsmatkat jätti konkurssihakemuksen toukokuussa 1974 ja myös lentoyhtiö joutui lopettamaan toimintansa, jolloin yli 200 työntekijää menetti työpaikkansa. Konkurssihetkellä Keihäsmatkoilla oli ulkomailla noin 1 800 asiakasta.[6] Keihänen itse syytti valtion omistamaa Finnairia yritystensä kaatumisesta. Finnairin mukaan yhtiö päinvastoin tarjosi Keihäselle laajamittaista yhteistyötä ja olisi ollut jopa valmis maalauttamaan koneitaan Keihäsmatkojen väreihin. Koneiden liisaamisen sijaan Keihänen halusi oman lentoyhtiön, jonka investoinnit lopulta kaatoivat hänet.
Keihänen perusti vielä 1978 uuden Seiväsmatkat-nimisen yhtiön, joka oli kuitenkin toiminnassa vain lyhyen ajan. Hän omisti Pyhäniemen lomakeskusalueen Kihniössä: Keihänen suunnitteli matkailun vetonaulaksi Kihniöön 1970-luvulla ”Seipään Seksikylää”, joka ei kuitenkaan koskaan toteutunut. Lähes kaikki Keihäsen Kihniössä omistamat toistakymmentä tilaa myytiin pakkohuutokaupalla kesäkuussa 1976.
Kalevi Keihäsen loppuelämää varjosti vakava sairaus, ja viimeiset aikansa hän asui Helsingin Pikku-Huopalahdessa. Keihänen kuoli 70-vuotiaana vuonna 1995, ja hänet on haudattu Turun hautausmaalle. Helsingin Sanomien artikkelissa vuonna 2007 Suomen kansallisbiografian tekijät listasivat Keihäsen yhdeksi Suomen itsenäisyyden ajan suurista vaikuttajista, ja häntä luonnehdittiin suomalaisen massaturismin isäksi.
Keihänen osti vuosien 1969–1970 aikana everstiluutnantti Antti Hämäläisen leskeltä Anna-Liisalta Espoon Pohjois-Tapiolasta nykyisen Visakoivunkuja 6:n paikalta vuosina 1932–1934 rakennetun Korpilinna-nimisen asuintalon, josta hän teetti 1971–1972 asunnon perheelleen. Kolmikerroksisessa talossa oli 470 neliömetriä kerrosalaa, kuusi makuuhuonetta, edustustiloja kuten 30 hengen kotibaari ja uima-allas. Pihalla oli lasten leikkimökki, savusauna, suihkulähde ja tekolampi, jossa talon isäntä kasvatti kirjolohia. Taiteilija Irwin Goodman asui Keihäsen luona puoli vuotta menetettyään asuntonsa Tampereella vuonna 1976. Talon osti vuonna 1978 pakkohuutokaupassa espoolainen Juhanilan Linja Oy:n omistanut liikennöitsijä Kauko Tyllilä. Tyllilä ei asunut talossa vaan vuokrasi sitä ulkopuolisille. Vuonna 1988 ränsistymään päässyt talo myytiin rakennusliikkeelle, joka purki sen ja rakensi paikalle 12 asunnon rivitalon vuonna 1994.
Irwin Goodmanin laulun ”Minä ja Urkki” kertosäkeessa mainitaan Keihänen. Juha Vainio teki laulun nimeltä ”Varsinaiset Seiväsmatkat”, joka kertoo Keihäsmatkoista. Toinen Juha Vainion kynästä kirvonnut ”Seuramatkat”-iloittelu kuvaili Härmän jätkien kosteita toivioretkiä etelän lomaparatiiseihin, joista ei puutu aurinkoa ja huokeita janojuomia. Laulun railakas julistus ”Nää on suuret suomalaiset seiväsmatkat” viittasi Kalevi Keihäsen tunnettuun Keihäsmatkat-yhtiöön. Rallin levytti vuonna 1967 kotkalaisen Pertti Metsärinteen yhtyeen rumpali Reijo Tani (1931–2011).
Kalevi Keihäsen hahmo esiintyy Seppo Sallisen esittämänä Timo Koivusalon elokuvassa Rentun ruusu, joka kertoo Irwin Goodmanin elämästä. Myös Matti Kassilan elokuvassa Meiltähän tämä käy (1973) esiintyy Kalevi Keihäseksi tunnistettava matkailukeisari Kille Kiekkonen, jota esitti Pekka Autiovuori.
Colman’s-sinappiyhtiö mainosti 1970-luvun keskivaiheilla Suomessa sinappiaan Kalevi Keihäsen nimellä ja kuvalla.
Keihäsmatkoista julkaistiin tammikuussa 2020 televisiosarja Keihäsmatkat, jossa Kalevi Keihästä esittää Janne Kataja. Sarjan on tuottanut Katajan ja Aku Hirviniemen omistama tuotantoyhtiö Hihhihhii Oy. Katajan mukaan kyseessä on fiktiivinen sarja, johon on sekoitettu tosielämän tapahtumia.
Spearair Oy oli Kalevi Keihäsen Keihäsmatkojen omistama yksityinen suomalainen lentoyhtiö, joka lennätti vuosina 1972–1974 suomalaisia turisteja etelän lomakohteisiin, lähinnä Kanariansaarille. Yhtiön englanninkielinen nimi spear tarkoittaa suomeksi keihästä ja viittaa omistaja Keihäseen. Toimitusjohtajana ja teknisenä johtajana toimi aluksi diplomi-insinööri Tuomo Tervo, myöhemmin ainakin kansanedustaja Veikko Pajunen.
Keihäsen charterlennot olivat kolme kertaa halvempia kuin reittilennot. Merkittävin osa matkoista suuntautui Espanjaan. Edullinen alkoholi toimi houkuttimena, varsinkin lennoilla myyty Kihniön kipakka eli pontikka, joka myöhemmin paljastui espanjalaiseksi väkiviinaksi.
Spearair kaatui vuoden 1973 öljykriisiin ja yleensäkin emoyhtiön Keihäsmatkojen taloudellisiin vaikeuksiin. Myös toiminnan johtaminen oli ilmeisen leväperäistä, eikä kirjanpidosta tai kustannuksista juurikaan välitetty.
Esimerkkinä mainittakoon yhtiön viimeiset menolennot etelään 3. toukokuuta 1974: Nikosiaan ja Istanbuliin lennetyllä lennolla oli yhteensä noin 145 matkustajaa ja Beirutin lennolla 52 matkustajaa. Kummassakin koneessa oli 189 paikkaa, joten koneet lensivät vajaina ja tominta oli ilmeisen kannattamatonta. Kun "Härmän Jätkä" saapui 3. toukokuuta 1974 Istanbuliin, se kaarteli pitkään kentän yläpuolella ja pääsi laskeutumaan vasta polttoaineen käytyä vähiin. Portaat tuotiin koneelle vasta kun ovesta heitettiin laskeutumismaksut sisältänyt rahasalkku.
Matkakohteisiin jääneet suomalaisturistit kävi 9. toukokuuta noutamassa Finnairin DC-8-62, joka kiersi Beirutin ja Nikosian kautta Istanbuliin, jossa paikalliset viranomaiset saarsivat asevoimin koneen ja ottivat sen Spearairin velkojen pantiksi useiksi tunneiksi. Vasta Finnairin pääjohtaja Gunnar Korhosen henkilökohtainen puuttuminen asiaan ja selostus siitä, että Finnair ei vastaa Spearairin veloista, sai tilanteen laukeamaan, ja Finnairin koneen sallittiin lähteä matkustajineen kohti Suomea.
Kapteeneina toimivat ainakin Olavi Kepsu, Lauri Hirvonen, Kyösti Karhila, Heikki Keso, Mauri Maunula, Nils Sippola ja Aimo Ahjolinna.
Yhtiö hankki National Airlinesilta kaksi suoravirtausmoottoreilla varustettua Douglas DC-8-32 -konetta, tunnuksiltaan OH-SOA ja OH-SOB, lempinimeltään Härmän Jätkä ja Härmän Mimmi.[7] Ne jäivät lopultakin maksamatta. Lisäksi yhtiöllä oli myös Cessna 185E tunnukseltaan OH-CFH ja vuokralla yhtiön väreihin maalattuna helikopteri Agusta Bell 206B JetRanger II, tunnukseltaan OH-HIF. Yhtiölle oli tulossa myös kolmas DC-8-kone, jonka nimeksi piti tulla Härmän Häjy. Lisäksi yhtiölle suunniteltiin hankittavaksi pienempi kone, jonka nimeksi olisi tullut mahdollisesti Reissumies.
Jos tulee nostalgiaolo, niin kandee kattoa tämän YLEn dokumentti seiväsmatkoista: https://areena.yle.fi/1-1401276
Juha Watt Vainio sanoitti tämän Seiväsmatka-biisin:
https://www.youtube.com/watch?v=BU1H7tlmcxI
Seuramatkat (säv: Kari Aava (= Toivo Kärki) – san: Juha Vainio – sov: Pertti Metsärinne):
Härmän jätkät ovat lomaretkeilyllä;
Oy Seiväsmatkat kaiken hoitaa kyllä.
Siellä ruoho kasva ei, minne matkareitti vei;
härmäläisten heinäsirkkojen!
Ollaan Väinämöisen vanhaa sukujuurta;
tuskin koskaan kuultu möykkää on näin suurta.
Soita primas viulullas, tai peli muuten kas;
nesteessä on takaan sulle sen!
Nää on suuret suomalaiset seiväsretket;
täällä seipäässä on onnelliset hetket.
Vaimot, lapset näkemiin, faija kiipee Eiffeliin;
nää on suuret suomalaiset seiväsretket!
Härmän jätkät ovat lomaretkeilyllä;
joka miehellä on tumma puku yllä.
Sauna, sisu, Nurmen maa, vapaamainostusta saa;
Suomi, Sipelius, helapää!
Opas museossa kuvaa palvoo yksin (taustalla "tännepäin");
toiseen suuntaan kohtaa ryhmä käsityksin.
Miss' on valo punainen, sinne alle aikojen;
Hallin Janne hiljaa kiirehtää!
Nää on suuret suomalaiset seiväsmatkat;
otas musta kundi siitä heti hatkat.
Kollaa kestää, puukko lyö, karoliinit ruista syö;
nää on suuret suomalaiset seiväsmatkat!
Härmän jätkät saapuu tänne maasta mämmin;
ruoka outoa on, muusi liian lämmin.
Herkut parketille vaan, kääntää vatsalaukustaan;
herra Yrjö Yrjö-Virtanen (taustalla "Älä nyt Ykä, hei").
Kastiketta kaikki hyvin silti sietää;
aatos ehkä kotimaahan nyt taas rientää.
Rannanjärvi jälleen soi, käsi maassa tunnelmoi;
reilut miehet havumetsien!
Nää on suuret suomalaiset seiväsretket;
täällä viettää saa niin liikutetut hetket.
Silmät peittyy myssyihin, yö on nopee tropiikin;
nää on suuret suomalaiset seiväsretket!
Härmän jätkät tulkaa muutkin mukaan tänne;
pee-är-työtä tehneet on jo ystävämme.
Peet ja ärrät tunnetaan, sanastoa oppimaan;
nopeaa on väki etelän!
Täällä melkein ilmaista saa janojuomaa;
kaikki hymyilee kun härmäläisen huomaa.
Jätä eukko eteiseen, sano espanjaksi jees;
täällä tapaat monen ystävän!
Nää on suuret suomalaiset seiväsmatkat;
jengin tän on pakko kohta ottaa hatkat.
Silloin tänne tänne lentäen, toiset saapuu hurraten;
nää on suuret suomalaiset seiväsmatkat!
(taustalla "Omat koneet, hiio-hei!"... örinää... "Hyvä pojat, kovat pojat!" "Perkele!" "Hurja touhu!" "Raju meininki!" "Heiii...!").
Myyjä
Toimitus ja maksu
Huutohistoria
Ei huutoja vielä.
















