Nick Cave & The Birthday Party.yhtyeen esiasteen The Boys Next Doorin vinyylialbumi. Julkaistu alunperin 1979.

Erinomaisessa kunnossa oleva vinyyli ja kannet.

The Boys Next Door – Door, Door

Mushroom (6) – L 36931

Australia 2015

A1 The Nightwatchman

A2 Brave Exhibitions 2:20

A3 Friends Of My World 2:41

A4 The Voice 3:50

A5 Roman Roman 1:32

A6 Somebody's Watching 2:37

B1 After A Fashion 4:32

B2 Dive Position 2:43

B3 I Mistake Myself 4:27

B4 Shivers 4:34

Ja levyhän kuulostaa tältä: https://www.youtube.com/watch?v=7SsLWhR3akU&list=PLx-v6CN-qPYdBwt-pkEJ-67pwUQBebIpG

The Birthday Party, aiemmin The Boys Next Door, oli australialainen post-punk-yhtye. The Birthday Party aloitti vuonna 1977 ja hajosi 1983. Yhtyeestä sai alkunsa laulaja ja lauluntekijä Nick Caven ura. Myös The Birthday Partyssa soittaneet Mick Harvey ja Rowland S. Howard niittivät mainetta yhtyeen hajoamisen jälkeen. The Birthday Party otti vaikutteita punkista, rockabillysta ja alkeellisimmasta blues-musiikista, mutta yhtyeen musiikkia ei voitu määritellä yksiselitteisesti mihinkään tiettyyn tyylilajiin. Vaikka The Birthday Party oli John Peelin arvostama, se sai omana aikanaan osakseen vain vähän suosiota. Sen musiikkia kuvailtiin mediassa yhdeksi synkimmistä post-punk-yhtyeistä joita 80-luvun alussa ilmestyi.[1]

Nick Cave, Mick Harvey ja Phil Calvert kävivät samaa Caulfield Grammarin koulua Melbournessa. He päättivät yhdessä kolmen muun koulun opiskelijan kanssa perustaa koulun bändin vuonna 1973. Cave ryhtyi laulamaan, Harvey soittamaan kitaraa ja Calvert rumpuja. Mukaan tulivat John Cocivera kitaraan, Brett Purcell bassoon ja Chris Coyne saksofoniin. Monet heistä olivat olleet mukana koulun kuorossa. Yhtye vaihtoi nimeä tämän tästä ja esiintyi koulun hippaloissa, joissa se soitti muun muassa David Bowien, Lou Reedin, Roxy Musicin, Alice Cooperin ja The Sensational Alex Harvey Bandin kappaleita. Koulun päätyttyä muut lähtivät tahoilleen, mutta kolme ensiksi mainittua halusivat jatkaa bändiä ja ottivat uudeksi basistiksi kaverinsa Tracy Pewin.[2]

Vuoden 1976 punk-liike saapui myös Australiaan ja oman maan bändit The Saints ja Radio Birdman vaikuttivat Caveen ja kumppaneihin. He nimesivät yhtyeensä The Boys Next Dooriksi ja alkoivat muutaman oman kappaleen ohessa esittää esimerkiksi The Ramonesia ja Patti Smithiä.[3] Vuonna 1977 bändin materiaali oli pääosin itsetehtyä ja se oli jo suuntautunut kohti punkia seurannutta uutta aaltoa, jota edustivat ”Sex Crimes”- ja ”Masturbation Generation” -nimiset kappaleet.[4] Vuonna 1978 yhtye sai levytyssopimuksen australialaisen Mushroom-recordsin kanssa. Levy-yhtiö halusi ryhtyä julkaisemaan punk-musiikkia Suicide-alamerkillä, mistä johtuen merkin ensimmäiseksi julkaisuksi tuli The Boys Next Doorin single. Singlen a-puolella oli versio vanhasta ”These Boots Are Made For Walking” -kappaleesta, B-puolella puolestaan oma sävellys ”Boy Hero”.[5]

Samana vuonna yhtye alkoi levyttää ensimmäistä albumiaan. Sen julkaisu kuitenkin viivästyi, ja pian yhtyeeseen liittyi toinen kitaristi Rowland S. Howard. Tämän persoonallinen soittotyyli muutti yhtyeen soundia niin olennaisesti, että se päätti levyttää viisi uutta kappaletta ja jättää puolet alkuperäisestä levystä julkaisematta.Tätä materiaalia ei ole julkaistu myöhemminkään, vain ”Sex Crime” -kappaleen demo julkaistiin vuonna 2010. Viimein levyltä ilmestyi Howardin tekemä ”Shivers” -kappale singlenä toukokuussa 1979. Hän oli levyttänyt sen jo aiemmin The Young Charlatans -yhtyeensä kanssa, mutta silloin se kiellettiin radiossa, koska laulun tekstissä käsitellään itsemurhaa. Kappaleesta tuli The Boys Next Doorin tunnetuin laulu, ja siitä on myöhemmin tehty lukuisia cover-versioita. Koska laulu on hyvin pop-henkinen, se julkaistiin levy-yhtiön Mushroom-päämerkillä, kuten myös viimein kesäkuussa ilmestynyt pitkäsoitto Door, Door.