Einomaisessa kunnossa oleva vinyyli, samoin kansi, joka on jokseenkin hämmentävä suoritus niin graafikolta kuin levy-yhtiöltäkin...

Tito Puente And His Latin Ensemble* And Orchestra* – Un Poco Loco

Concord Jazz Picante – CJP-329

Germany 1987

Jazz, Latin

A1 Un Poco Loco

A2 Swinging Shepherd Blues (Goes Latin)

A3 Alma Con Alma

A4 El Timbalon

A5 Chang

B1 Machito Forever

B2 Prelude To A Kiss

B3 Killer Joe

B4 Triton

Tämä eteläamerikkalais-afrikkalaistyylin jääääääz kuulostaa tältä. AIka salsaahan tämä on ja kunnon kuubalaista ryminää.

https://www.youtube.com/watch?v=VtoOBKEQZhg

Ernest Anthony ”Tito” Puente Jr (esp. Ernesto Antonio Puente) (20. huhtikuuta 1923 New York – 1. kesäkuuta 2000 New York) oli yhdysvaltalainen latinalaisamerikkalaisen musiikin esittäjä.

Puente syntyi Puerto Ricolta muuttaneeseen perheeseen espanjalaisena Harlemina tai El Barriona tunnetussa Itä-Harlemissa, jossa hän myös kasvoi.[1][2][3] Puenten isä työskenteli työnjohtajana partaterätehtaassa.[4] Perhepiirissä Puente tunnettiin espanjalaisella nimellä Ernestito (Pikku-Ernest), joka lyheni muotoon Tito.[5]

Puente on esiintynyt myös itsenään televisiosarjoissa, kuten Bill Cosby Show’ssa. Hän ääninäytteli itseään vierailevana tähtenä Simpsonit-animaatiosarjan kaksiosaisessa tarinassa ”Kuka ampui johtajan?” vuonna 1995.

Puenten vuonna 1962 julkaisemaa kappaletta ”Oye Como Va” on myöhemmin tehnyt tunnetuksi coverversiollaan myös Santana.[1] Puenten albumi Dance Mania (1958) valittiin mukaan vuonna 2005 julkaistuun englanninkieliseen hakuteokseen 1001 Albums You Must Hear Before You Die.[6]

Elämä ja ura

Puente kävi lapsena piano- ja rumputunneilla. Jo 12-vuotiaana hän soitti ensimmäisessä yhtyeessään.[1] Hän palveli laivastossa toisen maailmansodan alussalähde? ja opiskeli musiikin teoriaa Juilliard School of Musicissa vuosina 1945–1947.[1] Ensimmäisen kerran hän johti omaa orkesteriaan vuonna 1948 ja toi samalla vibrafonin latinalaismusiikkiin.[1]

Puente nousi massojen suosioon 1950-luvun alun mambovillityksen myötä.[7] Hänen musiikissaan oli vaikutteita monista karibialaisista ja afrokuubalaisista tyyleistä, mambon ohella sonista ja cha-chasta. Hän esitti myöhemmin myös pop- ja bossa nova -tyyppistä musiikkia sekä salsaa. Hänen varhaiskautensa merkittävimpiä albumeita ovat vuonna 1956 julkaistu Cuban Carnival sekä kaksi Dance Mania -albumia vuosilta 1958 ja 1960.[1]

Puente initioitiin afrokuubalaiseen santería-uskontoon vuonna 1974, ja sen merkiksi hän pukeutui vuoden ajan täysvalkoisiin vaatteisiin.[1]

Puente nousi toisen kerran kuuluisuuteen 1990-luvun alussa Oscar Hijuelosin Mambo Kings -kirjan pohjalta tehdyn elokuvan myötä. Vuonna 1991 julkaistu The Mambo King oli hänen sadas albuminsa. Yhteensä Puente äänitti kaikkiaan noin 120 albumia.[1]

Puente kärsi sydäninfarktin pian pidettyään show’n Puerto Ricossa. Kuukauden päästä hänelle tehtiin New Yorkissa sydänleikkaus, josta hän ei selvinnyt vaan menehtyi 77 vuoden ikäisenä touko-kesäkuun vaihteessa 2000.[1]

Kunnianosoitukset

Puente voitti ensimmäisen Grammy-palkintonsa vuonna 1979 albumista Homenaje a Beny Moré. Ennen kuolemaansa hän sai yhteensä viisi Grammya, joista viimeisin tuli vuonna 2000 albumista Mambo Birdland.[1] Hänelle myönnettiin vielä vuonna 2003 postuumisti Grammy Lifetime Achievement Award. Vuonna 2018 albumi Dance Mania (1958) valittiin mukaan Yhdysvaltain kongressin kirjaston National Recording Registry -kokoelmaan, johon kootaan esteettisesti, historiallisesti tai kulttuurisesti merkittäviä yhdysvaltalaisia äänitteitä.[8]