Suomalainen grafiikka
Suomalaisen grafiikan alaluokassa myydään litografioita, serigrafioita, etsauksia ja puupiirroksia. Otsikkona on lähes aina tekijän nimi, joten tekniikka ja vedosnumero pitää useimmiten kysyä myyjältä. Lähes kaikki kohteet myydään kiinteällä hinnalla.
Mitä grafiikan ilmoituksesta kannattaa lukea
Grafiikan ilmoitus näyttää usein niukalta. Otsikossa on tekijän nimi ja teoksen nimi lainausmerkeissä, ei paljon muuta. Tiedot ovat silti olemassa, ne vain ovat kuvassa eivätkä tekstissä.
- Tekniikka: otsikossa se mainitaan harvoin. Litografia, serigrafia, etsaus ja puupiirros voivat erottua toisistaan lähikuvasta, mutta varmin tapa on kysyä myyjältä.
- Vedosnumero: otsikkoon se päätyy harvoin, joten kysy se myyjältä ennen tarjousta.
- Mitat: grafiikassa niitä on kolme eli kuva-ala, paperin koko ja kehys. Kysy nimenomaan kuva-ala, koska se ratkaisee, miltä työ näyttää seinällä.
- Marginaalin kunto: taitteet, nastanreiät ja passepartout'n jättämä varjo ovat kuva-alan ulkopuolella. Pyydä kuva koko paperista, ei pelkästä kuva-alasta.
Huutokauppoja on vähän, joten useimpien kohteiden hintaa ei tarvitse seurata huutokierroksena.
Marginaalin merkinnät
Vedoksessa on kaksi aluetta, ja ne kertovat eri asioita.
Kuva-alan sisällä oleva nimi voi olla painettu laatan mukana. Se toistuu silloin jokaisessa vedoksessa samanlaisena eikä yksilöi kappaletta.
Kuva-alan ulkopuolinen marginaali on merkitty käsin, tavallisesti lyijykynällä. Järjestys on useimmiten sama: vedosnumero vasemmalla, teoksen nimi keskellä, tekijän signeeraus ja vuosiluku oikealla. Kirjaimet E.A. numeron paikalla tarkoittavat taiteilijanvedosta, joka jää varsinaisen painoksen ulkopuolelle.
Pyydä myyjältä lähikuva alareunasta. Se on yksi kuva, ja se vastaa useimpiin kysymyksiin kerralla.
Paperille painettua muualtakin
Grafiikan ostaja liikkuu luontevasti muihin paperitöihin. Akryyli- ja sekatekniikkatyöt ovat alaluokassa Muu suomalainen taide, ja vesivärillä tehdyt työt kohdassa Suomalaiset akvarellit. Näyttelyluettelot ja alan julkaisut on koottu alaluokkaan Antiikki- ja taidelehdet. Antiikki-osasto taas järjestyy esineen iän mukaan.
Usein kysytyt kysymykset suomalaisesta grafiikasta
Mistä tietää, onko vedos käsin vedostettu?
Marginaalin merkinnät ovat paras yksittäinen vihje. Lyijykynällä kirjoitettu numero ja signeeraus tehdään vedos kerrallaan, painettu teksti ei. Jos merkintöjä ei ole lainkaan, kysy myyjältä, mistä työ on peräisin.
Mistä tekniikan saa selville, jos otsikossa ei lue sitä?
Kysy se myyjältä tai katso marginaalimerkinnät lähikuvasta. Moni myy perinnöksi saatua työtä, ja otsikkoon päätyy se mikä on suoraan luettavissa, eli tekijän nimi. Puuttuva tieto ei kerro työn laadusta mitään.
Kannattaako kehystetty vedos ostaa?
Kehys suojaa työtä, ja se näkyy usein hinnassa. Katso kuvasta, koskettaako paperi lasia. Jos koskettaa, väliin kannattaa myöhemmin lisätä passepartout, joka pitää paperin irti lasista.
Myynkö grafiikan kehyksineen vai ilman?
Kehyksetön vedos kulkee postissa litteänä ja halvemmalla, kehystetty kiinnostaa noutajaa. Kuvaa kummassakin tapauksessa alamarginaali erikseen, koska ostaja etsii sieltä numeron ja signeerauksen.






















![Pietilä, Tuulikki: Metalligrafiikka, Luova grafiikka [1978]](https://images.huuto.net/v1/a0fa/11163ace2776c57b9a7dfdb9337/576815518-card.jpg)
